JOHDANTO
Ruokapalveluiden tarjoamien aterioiden ravitsemuksellinen merkitys on suuri. Ruokapalvelut valmistavat vuosittain yli 750 miljoonaa ateriaa eri ikä- ja väestöryhmiin kuuluville suomalaisille. Tärkeää on, että aterioissa toteutuvat hyvän ravitsemuslaadun periaatteet eli ruoasta saadaan sopivassa suhteessa energiaa sekä kaikkia tarvittavia ravintoaineita. Ravitsemuslaatuun kuuluu myös monipuolinen ateriatarjonta (ateriakierto) sekä ruokailijoiden ohjaaminen terveellisiin valintoihin. Ateria edistää terveyttä parhaiten, kun ruokailutilanteessa täyttyvät kaikki ravitsemuslaadun osa-alueet. Terveellisyyden lisäksi ruoan maulla on merkitystä, sillä vain syöty ruoka voi edistää terveyttä.
| Ruokapalvelut – mitä ja kenelle? |
|---|
|
Ruokapalveluilla tarkoitetaan kodin ulkopuolella tapahtuvaa järjestettyä ruokailua, jonka tuottajina toimivat joko julkiset tai yksityiset toimijat. Esimerkiksi koulu- ja henkilöstöruokailu ovat tyypillisiä kodin ulkopuolisia ruokailumuotoja. |
Suomalaisten terveys on muuttunut vuosikymmenien ajan myönteiseen suuntaan.Hyvän kehityksen taustalla ovat erityisesti parantuneet ruokailutottumukset. Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on moninkertaistunut viime vuosikymmenien aikana. Tästä huolimatta suomalaiset syövät edelleen liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja: viimeisimpien tutkimusten mukaan (FinRavinto 2017) vain seitsemännes miehistä ja reilu viidennes naisista yltää suositeltuun määrään. Myös kuidun saanti on riittämätöntä kahdella kolmasosalla väestöä. Suomalaisen ruokavalion rasvan laatu on pitkällä aikavälillä parantunut: kovan eläinperäisen rasvan osuus on selvästi pienentynyt ja pehmeän kasvirasvan osuus hieman lisääntynyt. Siitäkin huolimatta kovaa rasvaa saadaan ravinnosta edelleen liikaa. Liiallinen kovan rasvan saanti johtaa mm. kohonneisiin veren kolesterolipitoisuuksiin, mikä kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonitautisairauksiin. Suolan käyttö on vuosikymmenten mittaan vähentynyt, mutta siltikin lähes jokainen suomalainen saa liikaa suolaa ruokavaliostaan. Työtä kansanterveyden parantamiseksi riittää edelleen – etenkin miesten kohdalla. Naiset syövät keskimäärin terveellisemmin kuin miehet. Tässä kansanterveystyössä ruokapalveluilla on merkittävä rooli.
Väestön terveyteen voidaan vaikuttaa ennen kaikkea ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa Terveyttä ruoasta! (2014) on annettu tavoitteet suomalaisten ravitsemuksen parantamiseksi. Tavoitteiden pääkohdat ovat:
• Vähennetään ruoan energiatiheyttä (kevennetään ruokia), lisätään ravintoainetiheyttä ja parannetaan hiilihydraattien laatua
• Parannetaan ruoan rasvan laatua lisäämällä tyydyttymättömän, pehmeän rasvan ja vähentämällä tyydyttyneen, kovan rasvan määrää ruokavaliossa
• Vähennetään lihavalmisteiden ja punaisen lihan käyttöä
• Vähennetään suolan käyttöä elintarvikkeissa ja ruoanvalmistuksessa.
Terveellisten aterioiden valmistaminen vaatii ammatillista osaamista, vastuullista asennetta ja riittävät yksikkökohtaiset resurssit. Tutkimuksista tiedämme, että ruokapalveluiden tarjoamista aterioista saadaan liikaa energiaa, rasvaa ja suolaa sekä liian vähän hyviä hiilihydraatteja ja kuituja. Tietoa, taitoa ja tekoja tarvitaan paremman ruoan ja ravitsemuksen puolesta.
Seuraavissa kappaleissa kerrotaan tarkemmin ruokapalveluiden toiminnan kannalta keskeisistä ravitsemuksen osa-alueista. "Lisätiedonnälkään" -merkittyihin kohtiin voit tutustua oman mielenkiintosi mukaan.