Ravitsemuspassi
 
 
 

5 HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ RAVITSEMUSSUOSITUKSILLA

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksilla pyritään vaikuttamaan väestön hyvinvointiin ja terveiden elämäntapojen omaksumiseen. Suomalaiset suositukset perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka on mukautettu suomalaisiin ruokatapoihin ja ravitsemushaasteisiin soveltuviksi. Ravitsemussuositukset on tarkoitettu terveellisen ruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen kaikille kodin ulkopuolisia ruokapalveluita tarjoaville tahoille.



Ruokapalveluiden kannalta keskeisiä, koko väestön ravitsemusta käsitteleviä suosituksia ovat:

Ravitsemussuosituksissa huomioidaan myös eri ikä- ja väestöryhmille ominaisia tarpeita. Tarkentavia suosituksia on annettu esimerkiksi lasten päivähoito-, koulu- ja opiskelijaruokailusta sekä sairaala- ja laitoshoitoruokailusta. Kaikki eri ryhmien suositukset perustuvat valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin, jotka on olennaista tuntea pääpiirteissään. Ikä- ja erityisryhmien suosituksiin on hyödyllistä tutustua oman työnkuvan ja mielenkiinnon mukaan.

Lisätiedonnälkään: Ikä- ja erityisryhmien suositukset

Ruoka sydänterveyden edistämisessä -suositus (Suomen Sydänliitto 2016) on laadittu erityisesti sydänterveyden näkökulmasta, mutta soveltuu myös koko väestölle.

Diabeteetikon ruokavaliosuositus (Diabetesliitto 2008) sisältää diabeetikoiden ravitsemuksen pääpiirteet.

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille (VRN 2016) kuvaa terveyttä edistävän ruokavalion periaatteet ja toteutuksen lapsiperheissä.

Kouluruokailusuosituksessa (VRN 2008) esitetään hyvän kouluruokailun periaatteet.

Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus (Kela, VRN 2016) ohjeistaa opiskelijoiden täysipainoisen ruokavalion toteuttamiseen.

Ravitsemushoitosuositus (VRN 2010) on ohjeistus potilaiden ravitsemuksesta sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin.

Ravitsemussuositukset ikääntyneille (VRN 2010) kokoaa ikääntyneiden, yli 65-vuotiaiden, ravitsemuksen erityispiirteet.